Reissun pehmeimmät pedit ja lämmin huoneilma hidastivat heräämistä aamulla, mutta puolen päivän maissa pörräiltiin jo ympäri Vancouverin keskustaa, joka näytti hieman hohdokkaammalle iltavalaistuksessaan. Kiersimme kaupungin keskustan, joen pohjoispuolisen saarekkeen, luoteiskulmaan jätetyn luonnonpuiston, jonka kulmilla oli myös viileähköön ilmastoon suhteutettuna kovassa käytössä ollut hiekkaranta. Kaduilla osa ihmisistä kulki talvitakeissa ja toiset sortseissa ja t-paidoissa, kodittomat ostoskärryjensä kanssa ja puvuntakkiin ja suoriin housuihin sonnustautuneet miehet painoivat kaduilla rullalaudoilla. Pyörimme tunnin China Town -alueella, josta suuntasimme viime vuoden talviolympialaisista tunnetun kaupungin yhä virkeän oloiseen kisakylään napsimaan pakolliset kuvat.
Ennen lähtöä palasimme vielä China Towniin, josta Juha, Aki ja Joona löysivät tällä kertaa jopa kolme mielenkiintoista turistikrääsäkauppaa. Näissä kaupoissa hinnat eivät päätä huimanneet: neljä t-paitaa olisi saanut kympillä ja Aki kartutti snapsilasikokoelmaansa tällä kertaa vain yhden dollarin hintaan, mutta yleisesti ottaen hintataso vaikutti olevan hieman Yhdysvaltoja korkeampi. Esimerkiksi turistiappelsiinimehu maksoi $6.65. Keskimääräistä paremmalta vaikuttaneelta kiinalaisessa mahat täyttyivät noin $17:lla, mutta maku jätti kyllä toivomisen varaa.
Matkaan takaisin kohti Yhdysvaltoja päästiin sopivasti iltapäiväruuhkaan viiden maissa. Ruuhka ei tosin erityisesti haitannut ja raja-alueellakin jonotusta oli vain reilun vartin verran. Rajalla päästiin yli ilman mitään erikoisempia selvittelyjä. Alkoholin tuomisesta kyseltiin ja kuuleman mukaan rajalla saatetaan olla tarkkoja muun muassa hedelmistä, mutta passien tarkastuksen ja pari kysymystä sisältänyt tervetuliaisselvittely oli ohi parissa minuutissa.
Aki on potenut flunssaa jo Las Vegasista lähtien ja Juha Grand Canyonilta asti. Taudit tarttuvat ja kuivaa, kylmää ilmaa puhaltava ilmastointi pahentaa asiaa. Eilen Joonallakin oli hieman kuumetta, johon burana kuitenkin puri. Tänään kurkkukipu oli löytänyt myös Tommin ja loppupäivä meni virrat nollissa takki peittona. Pahemmin kukaan ei kuitenkaan ole sairastellut ja Tommi parani seuraavaan aamun mennessä.
Aivan Oregonin rajalta löytyi yllättäen pieni Vancouver-niminen kaupunki,joten vaikka kello ei vielä kahtatoista ollutkaan, oli pakko pysähtyä etsimään hostellia. Ajoimme siis Kanadan Vancouverista Yhdysvaltojen Vancouveriin. Aamupalallinen, Internet-yheydellinen ja kylpylällinen hostelli löytyi mukavan edulliseen, $70 hintaan. Painuimme kuitenkin suoraan nukkumaan, sillä huomenna pitäisi lähteä aikaisin liikkeelle, jotta seitsemän tunnin ajo Redwoodsin kansallispuistoon ehditään suorittamaan ennen pimeän tuloa.