Viimeinen päivä alkoi sateisesti. Kävelimme läpi Venice broadwalkin, josta aiemmin pyörillä kulkiessa olimme nähneet vain muutaman liikkeen. Kadulla oli kaikenlaista kulkijaa: osa kaupusteli matkamuistoja, osa tekemäänsä musiikkia ja osa marihuonan ”lääketieteellistä kokeilua”. Pistäydyimme syömään sveitsiläistyyliseen kuppilaan, jossa pizzat olivat täyttäviä ja palvelu ystävällistä.
Aiemmin olimme ohittaneet erinäisiä mutanttieläimiä esittävän paikan, mutta nyt päätimme sijoittaa siihen pääsymaksuna pyydetyn $5. Paikoin esityksen katsominen teki todella pahaa ja osoitti vain, miten päättöimä ihmisiä maailmaan mahtuu, joten jos et halua pahaa oloa, niin älä lue seuraavaa kahta kappaletta.
Varsin pienissä sisätiloissa oli muutama elävä kaksihäntäinen ja kaksipäinen lisko ja kilpikonna sekä viisikäpäläinen koira. Enemmän löytyi erinäisiä luurankoja. Ajattelimme, että tämä oli tässä, mutta juuri kun olimme poistumassa, paikan perällä alkoi esitys, joka yllätti paitsi olemassaolollaan myös hurjuudellaan. Paikalla oli maailman nuorin miekannielijämies, joka miekkojen lisäksi nieli myös pitkän ilmapallon ja naulasi 9” naulan nenäänsä. Nainen sähkötuolissa sytytti soihdun kielellään ja nieli tulen tämän jälkeen, pyöri olkapäät sijoiltaan 360 astetta pitämällä kämmentään samassa asennolla tuolilla ja taipui uskomattomaan asentoon kopissa, jonka läpi työnnettiin teräviä levyjä.
Tämäkään ei kuitenkaan vielä riittänyt, vaan paikalle saapui vielä yksi hullu kulkija skotlannista. Mies työnsi kätensä aitoon ketunrautaan, neuloi tämän raskaan rautaesineen kiinni irintaansa ja pyöritti ilmassa. Lisäksi mies nosti kaksi 8 kg painoa korvakoruillaan ja esitti aiemman miehen rautanaula ja nenä -tempun akkuporakoneella. Juha pääsi avustamaan miestä ja kannatteli yleisöstä löytynyttä raskastekoisinta miestä, kun tämä nousi seisomaan rautapiikeillä pehmustetun ihmispurilaisen kannen päälle. Skotlantilainen makasi siis näiden kahden rautapiikkipäällysteisen levyn välissä. Eivätkä nämä päättömyydet tähän loppuneet, vaan tipiksi mies halusi itseensä ammutavan niittipyssyllä seteleitä.
Viimeinen päivä Yhdysvalloissa oli käsillä ja nyt oli viimeinen mahdollisuus uida Tyynessä valtameressä. Tämän mahdollisuuden myös käytimme hyväksimme. Vesi oli hieman viileää, mutta kuuma hiekka ja auringon paiste paikkasivat tilannetta.
Uituamme päätimme matkata takaisin Hollywood Bulevardille, jossa porukka jakaantui kahtia: Juha ja Tommi menivät tutustumaan Madame Tussauds Hollywoodiin. Madame Tussauds -vahakabinetti kuhisi kolmessa kerroksessa eloisan oloisia Hollywoodin tähtiä, joita pääsi ihmettelmään suomalaisella opiskelijakortilla $18 pääsymaksulla.
Aki ja Joona suuntasivat Ripley’s Believe It Or Not!- ja Guinness World Records Museumiin. Lisäksi samoilla lipuilla olisi päässyt Hollywood Wax Museumin, mutta mahat murisivat jo siihen malliin, että loppu joukkue hälytettiin paikalle, ja suuntasimme ensimmäistä kertaa In-N-Out Burgeriin.
Illalla hostelliin saavuttaessa odotti ikävä yllätys, kun ilmeisesti hostellin siivooja oli keksinyt jotain käyttöä banaanille, eurooppalaiselle virta-adapterille, jatkojohdolle sekä videokameroiden ja nokilaisten latureille. Hostellin vastaanottovirkailija ei suostunut uskomaan, että heidän siivoojansa olisi tehnyt jotain tällaista, ja toisteli että hostelli ei ole vastuussa kadonneista tavaroista. Läppäri jäikin lentoa varten lataamatta. Joona hermostui asiasta niin, että soitti poliisit ja modasi hostellin vessan oven kahden metrin päähän alkuperäissijainnistaan. Irronneita saranoita ei saatu paikoilleen, joten jännityksellä jäädään odottamaan, millainen lasku perästä tulee.
RSS