Aamulla herättiin puoli seitsemän aikoihin. Kaikki olivat siinä käsityksessä, että lento lähtisi kymmeneltä, jolloin jos seitsemän aikoisin lähdettäisiin suunnistamaan autovuokraamoon, jäisi kentälle hyvin lähes kaksi tuntia peliaikaa. Onneksi Tommi varmisti lähtöajan vielä Kindlestään noin 6.45. Kävi ilmi, että lento lähtisikin kahdeksalta.
Seurasi ehdottomasti reissun lyhyin härväys: tavaat pistettiin joten kuten kasaan ja heitetttiin auton perään. Hostellihuone palautettiin ja navigaattori laitettiin osoittamaan Alamon vuokraamolle. Aamuruuhka oli alkamassa ja osalla porukasta alkoi usko lentoon ehtimisestä käydä koetukselle. Jos hostelli olisi sijainnut kauempana Alamon vuokraamosta, mahdollisuudet olisivatkin olleet minimaaliset, mutta kiireisellä ajamisella ehdittiin vuokraamolle jo kymmenisen yli seitsemäksi. Alamolta saatiin loistavaa palvelua: auton palautus hoitui noin minuutissa ja kun sanoimme olevamme kiireessä ja kysyimme nopeinta reittiä kentälle, lähti yksi vuokraamon työntekijä meille kuskiksi, eikä tavaroitakaan tarvinnut siirtää autosta. Kentällä oltiin yhdessä hujauksessa, noin 7.20. Jos olisimme joutuneet odottamaan lentokenttäbussia, tilanne olisi käynyt jännemmäksi.
Kentällä Joonan lipun varauskoodia ei löytynytkään Kindlestä, mutta onneksi Akin läppärissä oli vielä vartin verran akkua, varaustosite löytyi Dropboxista ja kaikille saatiin liput. Turvatarkastusjonot näyttivät pelottavan pitkiltä, mutta onneksi kahdeksalta lähtevät ohjattiin jonon ohi ja lennolle ehdittiin lopulta kevyesti. Lento Chicagoon meni mukavasti ja tunnin vaihtoaika riitti ruhtinaalisesti jopa ruokailuun. American Airlinesin jatkoyhteydet lähtivät samasta terminaalista, eikä mitään turvatarkastuksia tai laukkujen siirtelyjä tällä kertaa tarvittu. Pidemmällä lennolla alkuruokatarjoilujen jälkeen oli taas varattu aikaa nukkumiselle, mutta loppuiltapäivä ei siihen ajankohdallisesti oikein soveltunut.
Perillä Helsinki-Vantaalla oltiin Los Angelesin aikaan noin kymmenen aikaan illasta mutta Suomen aikaan noin puoli kymmeneltä aamulla. Yö oli siis ikään kuin jäänyt välistä, joten yllättäen alkanut uusi päivä toi mukanaan pienen jetlaakin. Joonan veli kuljetti meidät Tampereelle, jossa oltiin hieman ennen kahtatoista.
25 päivän hieno roadtrip on nyt paketissa. Matkaa kertyi Dodgella reilu 4 540 mailia, Toyotalla noin 900 mailia, eli yhteensä reilu 8 900 km. Yhteiset menot olivat noin 1 812 euroa henekä kohti. Suurimmat menoerät olivat luonnollisesti lennot, 617,15 € henkeä kohti, auton vuokra, lisävakuutuksineen 432,68 € hengeltä ja hostellit, 353,15 € hengeltä. Polttoaineisiin kului yhteensä 683,24 € eli 170,81 € henkeä kohti ja parkkimaksut jäivät henkeä kohti 40,06 euroon. Kulutus Dodge Grand Caravanissä oli maantiellä noin 10 litraa ja Toyota Siennalla noin 11 litraa satasella. Loput yhteisistä maksuista menivät yhteisesti ostettuihin pääsylippuihin (Alcatraz ja Seagway), juomiin, yhteisiin ostoksiin Ristolle ja Clas Ohlssonista. Tilastoissa ei tosin vielä ole myöhemmin perästä kuuluvia sakkomaksuja.
Yhteiset maksut saatiin tasattua aika pitkälle jo reissun aikana Google Docs Spreadsheetiin tehdyllä reaaliaikaisella laskimella, eikä reissun jälkeen yksittäisten porukan jäsenten välillä ollut kuin keskimäärin muutaman euron tasauksia. Kokonaisuudessaan henkilökohtaiset kulut olivat Visa-laskun, ennakkomaksujen ja käteisvaihdon perusteella esimerkiksi Tommilla noin 2 900 €, mikä ei reissun pituuteen nähden ole suuren suuri kustannus. Ennakkobudjeteissa pysyttiin ja vakuutusrahat saatiin varastetuista tavaroista.
RSS