Kahdeksan aikaan herätyskellon soidessa jaloissa tuntui, että eilen olisi jotain tehnyt. Eniten vaikeuksia tuntui olevan Juhalla, jonka kävelytyyli herätti hilpeyttä. Söimme hotellin aamiaisravintolassa tuhdit jenkkityyliset aamiaiset. Ruokaa sai odotella 45 minuutia. Kaikki ympärillä vaikuttivat olevan intiaanien perillisiä – ehkä valkoisille tarjottiinkin tarkoituksellisesti viimeisenä. Kahvia kuitenkin sai santsata rajattomasti.
Ensimmäistä kertaa matkan aikana käytössä oli edes joten kuten toimiva lnagaton verkkoyhteys, joten tasailimme kulungit Google Docsiin ja Tommi sai viimein päivitettyä LA:n tekstit blogiin. Sen verran hidas ja pätkivä yhteys kuitenkin oli, ettei kuvia valitettavasti juuri ehtinyt lisäillä. Parempi sekin kuin AT&T, joka ei tunnu prepaidina, eli kotiverkossa, kuuluvan koko Arizonassa. Tommin läppäriltä oli jo aiemmin kadonnut kotihakemisto, mutta nyt Ubuntun JFS-juurilevyosion journalointi oli lopullisesti seonnut, eikä uutta levykuvaa USB-tikulle ehditty ladata, joten pakko oli vaihtaa Vistan dialogiviidakkoon, jossa ruutu välkkyi iloisesti sinisenaä muutaman kymmenen minuutin välein. Ei uskalla enää luottaa kuin flash-muistiin.
Tietä on tänään edessä 800 km Salt Lake Cityyn, joten matkaan lähdettiin piakkoin puolen päivän taitteessa. Vasta tässä vaiheessa matkaa huomasimme, miten paljon satelliitilla kuuluukaan radiokavania. Sieltä saa valita vuosikymmenen lisäksi jopa artistin ja parhaillaan sen alta jopa kappaleen tarkkuudella. Vuokra-auton kohtalaisen laadukkaalla äänentoistolla kuitenkin kaipaisi musiikilta hieman vähäisempää pakkausta. Onneksi vaihtoehtona on edelleen Spotify kuukauden offline-käytön optiolla. Verkkoon sitä ei uskalla päästää kuin kotimaisen VPN-yhteyden läpi.
Utahissa pyörähdimme vain pienen koukkauksen matkaan tuottaneessa Bryce Canyonin kansallispuistossa. Mainoskuva houkutteli massiivisilla valkoisilla suolapatsailla, mutta niitä ei sitten näkynytkään, vaikka $25 sisäänpääsystä veloitettiinkin. Kävimme kuitenkin pikaisesti tunnissa pyörähtämässä jonkin sortin kanjonin pohjalla ottamassa muutamat kuvat.
Myöhään illalla Salt Lake Cityyn saavuttaessa lämpötila ulkona oli 6 astetta ja vettä satoi kaatamalla. Hotelli, Quality Inn, oli varustukseen nähden edullinen, reilu $60 yöltä ja hintaan sisältyi lisäksi aamupala. Kaiken kukkuraksi viimein myös hotellin WLAN-yhteys toimi, joten loppuyö käytettiin Skype-puheluihin.